tiistai 5. kesäkuuta 2012

Yövalvojan mietteitä

(yö 4.–5.6.)
Alkuillasta oli kuin heinäsirkkojen siritystä, semmoinen kuhina kävi, että tunsi olevansa jossain tropiikissa. Istuin käytävällä ja odottelin pimeän laskeutumista. Jos viidakko nukahtaisikin.

Turha luulo.

Pari hyökkäystä täytyi muiden rauhan puolesta tehdä leijonien luolaan, mutta taisin selvitä hengissä.

Vaanin hiljaisuutta odotellen.

01.45

Lopulta kuului enää tuhinaa...

– Heidi-boltsi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti